Kaari

"Kirjoittamisen reseptin Kaari kaivoi Angelika- ja Catherine-romaaneista. - Ei yli neljän rivin lauseita, ei sivistyssanoja. Paljon keskustelua. Runsasti seikkailua ja hengenvaaraa, hän listasi koukuttamisen konsteja."

Oi että! Anna-Liisa Haavikko kirjoittaa niin elävästi, ettei tätä teosta olisi malttanut laskea käsistään. Kaari: Kirjailija Kaari Utrion elämä (2021) on viime vuosina lukemistani elämäkerroista ehdottomasti paras.

Joskus elämäkerrat jumittuvat kuvaamaan suvun vaiheita turhan yksityiskohtaisesti, mutta nyt taustoitus ei haittaa: Kaarin isä oli Tammen toimitusjohtaja Untamo Utrio, joka oli mm. muokkaamassa kommunistipoliitikko Yrjö Leinon kohumuistelmia.

Itseäni kiinnostivat erityisesti kirjailija- ja kustannusmaailman kuvaus sekä tarina Kain ja Kaarin suuresta rakkaudesta ja maagisesta ensikohtaamisesta. Käy selväksi, että pariskunta oli ongelmistaan huolimatta hyvin rakastunut toisiinsa kaikkien vuosikymmenten jälkeenkin. Mieltä lämmitti kuulla, miten Kai huomioi Kaarin joka tilanteessa, mm. kuiskaamalla lähestyvän henkilön nimen - Kaari kun ei kasvosokeuden vuoksi osannut yhdistää vastaantulijoita mihinkään.

Räväköistä lausunnoistaan tunnettu Kaari on saanut osansa julkisuuden nurjasta puolesta ja kuvaakin mediaa samanlaiseksi "kuin viktoriaaninen mies suhteessa naiseen: hän tekee kaikkensa vietelläkseen naisen, ja kun se onnistuu, hän leimaa naisen huoraksi."

Ainoa pieni miinus tulee ehkä tahallisestakin toistosta: samoihin asioihin viitataan eri luvuissa aivan kuin ne olisivat lukijalle uusia.

Jään joka tapauksessa odottamaan Haavikon tänä vuonna ilmestyvää elämäkertaa Hilja Valtosesta. Odotukset ovat tämän jälkeen korkealla - onhan Hilja yksi suosikkikirjailijoistani.